21.9.2005

Iisalmen käräjäoikeuden tuomio 15.10.2002

Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A oli syytteen kohdassa 14 mainitussa tilaisuudessa 29.12.2001 Lapinlahdella yhdessä kahden muun henkilön kanssa oikeudettomasti rikkonut asianomistajan kotirauhaa särkemällä hänen omistamastaan kesäasunnosta kaksi 70 x 100 senttimetrin kokoista ikkunaa. Tämän vuoksi ja kun vapaa- ajanasunto kuului kotirauhan suojan piiriin, käräjäoikeus tuomitsi A:n rikoslain 24 luvun 1 §:n 2 kohdan nojalla kotirauhan rikkomisesta ja eräistä muista hänen syykseen luetuista rikoksista yhteiseen 105 päiväsakon rangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Pirjo Soininen ja lautamiehet.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 16.9.2003

A vaati hovioikeudessa, että hänen katsotaan syyllistyneen kotirauhan rikkomisen asemesta syyttäjän käräjäoikeudessa esittämän vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti lievään vahingontekoon ja että rangaistusta alennetaan.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Matti Hakkarainen, Maija Liisa Kilpeläinen ja Jukka Turunen.

Perustelut

1. A oli 26. - 29.12.2001 liikkunut yhdessä kahden muun henkilön kanssa autolla eri puolilla Lapinlahtea ja syyllistynyt lukuisiin alemmissa oikeuksissa hänen syykseen luettuihin rikoksiin. Nyt on kysymys enää käräjäoikeuden tuomion kohdassa 14 mainitusta asianomistajan kesäasunnon kahden ikkunan rikkomisesta.

2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, täyttääkö teko kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön vai onko tekijä syyllistynyt syyttäjän käräjäoikeudessa esittämän vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti lievään vahingontekoon.

3. Rikoslain 24 luvun 1 §:n mukaan kotirauhan rikkomisesta tuomitaan se, joka oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan taikka
2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla.

4. Mainitun luvun 11 §:n mukaan kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut säännöksessä luetellut asumiseen tarkoitetut tilat sekä niiden lisäksi asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.

5. Rikoslain 35 luvun 1 §:n mukaan vahingonteosta tuomitaan se, joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta. Saman luvun 3 §:n mukaan, jos teko, huomioon ottaen vahingon vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, kysymyksessä on lievä vahingonteko.

6. A:ta koskevan syytteen mukaan hän on yhdessä kahden muun henkilön kanssa oikeudettomasti rikkonut asianomistajan kotirauhaa särkemällä hänen omistamastaan kesäasunnosta kaksi ikkunaa.

7. Asiassa on ilmennyt, että kyseinen loma-asunto oli tekoaikana tyhjillään. Muuta selvitystä kysymyksessä olevasta asunnosta tai olosuhteista muutenkaan ei ole esitetty. Tästä syystä ei ole perusteita arvioida, onko ikkunoiden rikkomisella voitu aiheuttaa asianomistajalle sellaista häiriötä, jota kotirauhan rikkominen rikoslain 24 luvun 1 §:n mukaisesti edellyttää ja voidaanko syytteessä A:n viaksi luettu menettely näin ollen lukea hänen syykseen kotirauhan rikkomisena.

8. Syyttäjän käräjäoikeudessa esittämän samaa tekoa koskevan vaihtoehtoisen syytteen mukaan A on rikkomalla mainitut asianomistajan loma-asunnon kaksi ikkunaa syyllistynyt lievään vahingontekoon. A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. Teko täyttää lievän vahingonteon tunnusmerkistön.

9. Korkein oikeus tuomitsee A:n lievemmästä rikoksesta kuin, mihin käräjäoikeus ja hovioikeus ovat katsoneet hänen syyllistyneen. Tästä huolimatta Korkein oikeus katsoo, että A:lle hovioikeudessa määrätty rangaistus on oikeassa suhteessa hänen rikoksensa vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen. Tämän vuoksi rangaistusta ei ole syytä alentaa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan. Syyte kotirauhan rikkomisesta (kohta 14) hylätään ja A:n syyksi luetaan rikoslain 35 luvun 3 §:n nojalla hänen viakseen jäävä lievä vahingonteko (tekoaika 29.12.2001).

A tuomitaan siitä ja muiden kohtien osalta hovioikeuden hänen syykseen lukemista rikoksista hovioikeuden määräämään yhteiseen sakkorangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Mikael Krogerus (eri mieltä), Gustav Bygglin (eri mieltä), Pertti Välimäki ja Juha Häyhä. Esittelijä Leena Söderholm (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeussihteeri Söderholm: Korkeimman oikeuden perustelukappaleiden 1 - 5 jälkeen Korkein oikeus lausunee seuraavaa:

Virallinen syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta kotirauhan rikkomisesta rikoslain 24 luvun 1 §:n nojalla. Syyttäjä ei kuitenkaan ole väittänyt, että syytetty olisi tuon pykälän 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin tunkeutunut tai mennyt kotirauhan suojaamaan paikkaan. Näin ollen arvioitavaksi tulee, onko A ikkunat rikkoessaan syyllistynyt kotirauhan rikkomiseen säännöksen 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin.

Kysymyksessä on ollut loma-asunto. Kuten edellä on todettu, loma-asunnot kuuluvat lain mukaan kotirauhan suojan piiriin. Asuinrakennuksen ikkunoiden rikkominen on tyypillisesti sellainen teko, joka on omiaan rikkomaan asukkaiden kotirauhaa. Näin ollen vahingontekorikoksesta tuomitseminen ei kata koko sitä rikosoikeudellisen suojan tarvetta, joka liittyy asuinrakennuksen ikkunan rikkomiseen. Tekomuotona ikkunan rikkominen rinnastuu mainitussa rikoslain 24 luvun 1 §:n 2 kohdassa tarkoitettuihin metelöimiseen ja esineiden heittämiseen, joten teko täyttää mainitun säännöksen mukaisen tunnusmerkistön. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sillä seikalla, että kotirauhan rikkomisen hetkellä asunto on tyhjillään, ei ole merkitystä teon täyttymisen kannalta. Rikkomalla tyhjän asunnon ikkunoita aiheutetaan tietoisesti asuintiloissa sellaista, asukkaiden yksityisyyttä loukkaavaa hävitystä, joka ilmi tullessaan aiheuttaa heissä mielipahaa. Tällaisen hävityksen aikaansaaminen on hyvin verrattavissa siihen lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessäkin mainittuun esimerkkiin kotirauhan rikkomisesta, että postiluukusta työnnetään huoneistoon jokin epämiellyttävä esine (HE 184/1999 vp s. 20).

Näillä perusteilla A on syyllistynyt alemmissa oikeuksissa hänen syykseen luettuun kotirauhan rikkomiseen. Sen vuoksi hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.

Oikeusneuvos Bygglin : Hyväksyn mietinnön. Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan A:lle tuomittavasta rangaistuksesta ilmoitan olevani Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevällä kannalla.

Oikeusneuvos Krogerus : Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Bygglin.